Äänestysinto laskee, ihmiset vieraantuvat politiikasta ja usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin pienenee. Demokratiamme tilaa on viime vuosina kuvattu varsin murheellisin sanakääntein. Sekä Suomessa että EU-tasolla on kuitenkin tapahtunut havahtumista. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia voidaan konkreettisesti parantaa.

Kansalaisaloite on yksi askel oikeaan suuntaan. Suomen perustuslakia uudistavan komitean mietintö ottaa kantaa asiaan. Mietinnössä ehdotetaan, että 50 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista voi tehdä eduskunnalle aloitteen voimassa olevan lainsäädännön muuttamisesta, kumoamisesta tai kokonaan uuden lain säätämisestä. Uuden perustuslain ja samalla aloiteoikeuden on määrä tulla voimaan maaliskuussa 2012, kun uusi presidentti astuu virkaansa.

Hiljattain voimaan tulleessa Lissabonin sopimuksessa on vastaavanlainen aloiteoikeus. Vähintään miljoona EU-kansalaista "merkittävästä osasta" jäsenvaltioita voi tehdä aloitteen, jossa Euroopan komissiota kehotetaan tarttumaan toimeen tietyn asian suhteen.

Molempien ehdotusten soveltamisohjeet puuttuvat vielä. Mikä on merkittävä osa jäsenvaltioita? Miten nopeasti allekirjoitukset on kerättävä? Minkälainen aloitteen muoto tulee olla? Asiat tarkentuvat käsittelyn edetessä. EU-aloitteen osalta aikataulu on melko nopea, tämänhetkisen puheenjohtajamaa Espanjan tavoitteena on saada asia hyväksyttyä oman kautensa aikana eli heinäkuun loppuun mennessä. Lainsäädäntö tulisi voimaan vielä tämän vuoden aikana.

Komissiolla on nyt luonnosvaiheessa tuhannen euron paikka muotoilla ehdotuksensa siten, että EU-kansalaiset saavat aloiteoikeuden, joka on kaikin puolin ymmärrettävä ja läpinäkyvä. Toisin sanoen on pidettävä huoli siitä, että kansalaiset saavat asiansa kuuluviin, eikä aloitteenteko kaadu muotoseikkoihin tai raskaaseen byrokratiaan.

Oli ilahduttava havaita, että hiljan järjestetyssä komission kuulemistilaisuudessa oli paikalla viran puolesta asiasta kiinnostuneiden lisäksi yksityishenkilöitä. Nämä tavalliset kansalaiset haluavat vaikuttaa asioidensa hoitoon ja suoran demokratian kehittämiseen.

Useilla puhujilla oli erityinen huoli siitä, että nimikirjoitusten kerääminen netissä tulee varmasti mahdolliseksi. Tietoturvakysymysten luulisi olevan ratkaistavissa. Komission virkamiehet ottivat kaikki mielipiteet kiitellen vastaan, mutta aika näyttää, otetaanko ne myös huomioon.

Kansalaisten aloiteoikeuden todellinen hyöty näkyy vasta sitten, kun näemme millaisiin toimiin eduskunta tai Euroopan komissio ryhtyvät saatuaan aikanaan aloitteita käsittelyyn. Vaarana on se, että aloitteet otetaan vastaan salamavalojen loisteessa, mutta unohdetaan sitten kaikessa hiljaisuudessa. Propagandatempuilla ei unionin arvostusta nosteta.

Tämän estämiseksi kansalaisaloitteiden käsittelylle ja niihin vastaamiselle tulee asettaa melko tiukat määräajat. EU-aloitteessa alustavaksi määräajaksi on väläytelty kuutta kuukautta.

Maailmassa on vain muutamia maita, joissa kansalaisaloitetta käytetään toistuvasti. Hyvän hallinnon ja demokratian puolestapuhujina EU:n ja Suomen pitää näyttää esimerkkiä ja pitää huoli siitä, että molemmat voi pian lisätä tuohon harvalukuiseen joukkoon.

Anneli Jäätteenmäki
europarlamentaarikko
Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja