Lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden tukipalveluihin tulee vihdoin osoittaa riittävästi resursseja ja suunnittelua parantaa. Viime lamasta tulisi oppia, että säästöt terveyttä ja hyvinvointia tukevissa peruspalveluissa kääntyvät usein pitemmällä tähtäimellä huomattavasti tehtyjä säästöjä kalliimmiksi.

Säästäminen lasten ja nuorten terveydenhuollon peruspalveluista kuten perhe- ja kasvatusneuvoloista sekä kouluterveydenhuollosta näkyy myöhemmin mm. lasten huostaanottojen lisääntymisenä. Näin kävi viime laman aikana 1990-luvun puolivälissä, kun kunnat vähensivät kasvatus- ja perheneuvolan virkoja. Kun samaan aikaan asiakasmäärät lisääntyivät huomattavasti perheiden taloudellisten vaikeuksien vuoksi, säästöt aiheuttivat moninkertaiset kulut. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kasvoi ja koulujen erityisopetuksen tarve lisääntyi. Säästöt näkyvät myöhemmin myös mielenterveyspalvelujen tarpeen kasvussa.

Eri puolilla Suomea tilanne ei ole tasa-arvoinen. Säästöt kouluterveydenhoidossa, päiväkotiryhmissä tai perheneuvoloissa iskevät joihinkin kuntiin kovemmin kuin toisiin. Pienille lapsille on varhaiskasvatuksessa taattava heidän asuinkunnastaan riippumatta pieni, pysyvä ryhmä. Suurten ryhmien lapsille aiheuttama stressi ja rauhattomuus sekä näiden aikaansaama pahoinvointi ovat vaurioita, joita on jälkikäteen vaikea korjata.

Lasten ja perheiden palveluita pitäisi nykyistä enemmän suunnitella ja johtaa yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa. Näin saataisiin parempia suunnitelmia ilman lisärahaakin. Mitä nopeammin asioihin puututaan, sitä halvemmaksi se tulee. Esimerkiksi hyvinvointineuvolamallista on saatu hyviä kokemuksia. Siinä lasta odottavan perheen tukena on terveydenhoitajan lisäksi perhetyöntekijä, jotka myös vierailevat perheiden kotona.

Työn ja perheen yhteensovittaminen on osa lapsiperheiden terveen arjen tukemista. Kova talous- ja työllisyystilanne asettaa vanhemmille entistä kovempia paineita työelämässä. Jos vanhemmat näkevät toisiaan ja lapsiaan vain vilaukselta silloin tällöin, on turha ihmetellä, miksi lapsemme ja nuoremme kääntyvät sisäänpäin tai oireilevat muilla tavoin. Mitä teemme menestyksellä kansainvälisissä oppimistulostutkimuksissa, jos nuoret eivät kasva tasapainoisiksi ja sosiaalisiksi tai opi arkisia taitoja, joita tarvitaan elämässä?

Päättäjien niin kunnissa kuin valtakunnan tasolla on herättävä huomaamaan, että lasten ja nuorten hyvinvoinnista pois otettu euro joudutaan aina maksamaan moninkertaisena takaisin.