Me opiskelija- ja naisjärjestöjen edustajat toivomme, että parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä käynnissä oleva vanhempainvapaiden uudistamista pohtiva työryhmä muistaisi vanhempainvapaajärjestelmän vaikutusten ulottuvan nuorilla jo aikaan, jolloin vasta suunnitellaan lasten hankkimista.

Vanhemmuudesta aiheutuvat suorat ja välilliset kustannukset kasaantuvat nykyisin naisvaltaisten alojen työnantajille. Taloudelliseksi riskiksi koetuille naisille tarjotaankin miehiä useammin satunnaisia pätkätöitä ja osa-aikaisuuksia, jolloin työurat lyhenevät ja sirpaloituvat. Kustannusten jakaminen työnantajien kesken asettaisi miesvaltaisten alojen työnantajat samaan asemaan naisvaltaisten alojen kanssa. Tämä on myös edellytys sille, että asenteet isien vanhempainvapaata kohtaan muuttuvat suopeammiksi.

Vanhemmuuden kustannusten jakaminen ei kuitenkaan yksin riitä, sillä osa kustannuksista on vaikeasti mitattavia, kuten esimerkiksi sijaisen rekrytoinnin ja perehdyttämisen kustannukset. Vanhempainvapaat tulisikin jakaa mahdollisimman tasaisesti molempien vanhempien kesken.

Perhevapaiden tasa-arvoisempaan jakautumiseen päästään yhdistämällä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaajärjestelmä uudeksi vanhempainvapaaksi. Tämä koostuisi kolmesta kuuden kuukauden jaksosta, joista yksi olisi äidille, yksi toiselle vanhemmalle ja yksi jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla. Yksinhuoltajilla tulee olla koko vanhempainvapaa käytettävissään. Vanhempainvapaan 6+6+6 -malli tukisi vanhemmuuden tasa-arvoista jakautumista ja nykyistä enemmän kannustaisi isiä jäämään kotiin lastensa kanssa.

Yhä useampi lapsi hoidetaan kotona 1,5-vuotiaaksi asti. Edelleen pääosin äiti jää hoitovapaalle lapsen kanssa, jolloin isäkuukausi katkaisee äidin hoitojakson. Isäkuukauden ajan myös äiti on yleensä kotona, jolloin isät eivät ole yksin vastuussa lapsen hoitamisesta. Isälle korvamerkitty kuusi kuukautta parantaisi merkittävästi isien oikeutta lapsen ensisijaiseen hoitajuuteen ja helpottaisi äitien aikaisempaa paluuta työelämään. Malli olisi vanhempien lisäksi myös lapsen etu, kun vanhempainvapaa päättyisi lapsen kehityksen kannalta nykyistä parempaan aikaan. Tutkimusten mukaan tasa-arvoinen vanhemmuus lisää myös perheiden hyvinvointia ja vähentää eroja.

Pätkätyöt ja työllistymisen epävarmuus hidastavat opintoja, lykkäävät lastenhankintaa sekä lyhentävät työuria. Suomalaisista naisista jo 61 prosenttia suorittaa korkeakoulututkinnon, josta valmistutaan keskimäärin 30-vuotiaina. Väestöliiton perhebarometrin mukaan keskeisimmät syyt lastenhankinnan lykkäämiseen ovat työllistymisen epävarmuus, heikko taloudellinen tilanne sekä keskeneräiset opinnot. Opinnot taas pitkittyvät tulevaisuuden työelämän näyttäessä epävarmalta, minkä vuoksi opiskelijat eivät uskalla nostaa lainaa, vaan mieluummin käyvät hiukan enemmän palkkatöissä. Yhä useammin ensimmäisen lapsen hankintaa lykätään myös kunnes on saanut valmistumisen jälkeen oman alan työtä. Korkeakoulutettujen naisten keskimääräinen ensisynnytysikä onkin noussut jo noin 30 vuoteen. Työllistyminen ennen lapsen saantia heijastuu pitkälle myöhempään työuraan. Paluu työelämään pitkittyy erityisesti niillä äideillä, joilla ei ole työpaikkaa odottamassa. Hoitovapaalla olevista naisista jopa 40 prosenttia on vailla voimassa olevaa työsuhdetta. Ennen lapsen syntymää ilman työtä olleilla äideillä on työelämään palattuaan enemmän määräaikaisia, satunnaisia ja osa-aikaisia työsuhteita. Vanhemmuuden tasaisempi jakautuminen olisi sekä molempien vanhempien että yhteiskunnan etu.

Me opiskelija- ja naisjärjestöjen edustajat toivomme, että vanhempainvapaan uudistuksen lopputuloksena on tasa-arvoa ja yhdenvertaista vanhemmuutta lisäävä malli, jossa kustannuksista huolehtiminen on kaikkien työnantajien vastuulla.

Suomen ylioppilaskuntien liitto, SYL

pj. Matti Parpala, 044 906 5007

Suomen ammattikorkeakouluopiskelija- kuntien liitto, SAMOK

pj. Simo Takanen, 050 389 1000

Naisjärjestöt yhteistyössä, Nytkis

pj. Minna Sirnö, 050 511 3127

Keskustan Opiskelijaliitto ry, KOL

pj. Marjaana Hoikkala, 050 389 7260

Vihreät nuoret ja opiskelijat ViNO

pj. Heikki Sairanen, 044 283 4268

Svensk Ungdom, SU

pj. Oscar Ohlis, 050 345 8973

Sosiaalidemokraattiset opiskelijat, SONK  
pj. Katri Nokela, 045 112 9299                 

Vasemmistonuoret

pj. Dan Koivulaakso, 044 506 6613

STTK- opiskelijat

pj. Saku Jokisalo, 040 564 0928

Finlands Svenska Skolungdomsförbund, FSS

pj. Alina Böling, 044 277 8669

Ammattiin Opiskelevat, SAKKI                                 
pj. Susanna Haapalainen 050 337 4650  

Suomen Opiskelija-Allianssi, OSKU

pj. Sami Hänninen, 050 406 3543