Lahden puoluekokouksessa päätetään Keskustan sääntömuutoksesta. Siis, sääntöuudistuksesta, kuten viimeaikaisessa puheessa on korostettu. Uudistuksella pyritään luotsaamaan järjestöelämäämme eteenpäin ja luomaan entistä paremmin aikaansa vastaavat toimintamallit. Sääntöuudistus sisältää paljon mahdollisuuksia.

 

Ottamalla kantaa Keskustan päätöksentekijöiden sukupuolijakaumaan määrittelemme keskustalaiset muutosvoimat nyt ja tulevaisuudessa. On hienoa, että päteviä yli 50-vuotiaita miehiä meiltä ainakin löytyy. Miten on muiden keskustalaisten laita?

 

Kuten tiedämme, säännöt sanelevat oikeudelliset ja byrokraattiset puitteet toiminnalle, niiden hengen ja kirjaimen toteuttaminen jää meidän keskustalaisten tehtäväksi. Siksi sääntöjen on oltava myös meidän näköiset. Sääntöjen tarkoitus on helpottaa järjestöelämää tarjoamalla yhteisesti hyväksytty ymmärrys tavoitteista ja toimintatavoista. Tulkinnan paikka on juuri nyt.

 

Sääntömuutokseen liittyvä avoin ja runsas keskustelu on siis elintärkeää. Järjestössä kuin järjestössä keskustelu säännöistä kertoo aina paljon siitä tilanteesta, jossa järjestö on. Erityisen paljon se kertoo siitä mihin järjestössä pyritään. Niin toimijoille kuin ulkopuolisille.

 

Hyödyllisin kysymys sääntömuutosten tarpeellisuutta arvioitaessa on: Miksi? Seuraava tärkeä kysymys on: Mitä minä voin asian parantamiseksi tehdä?

 

Sääntötyöryhmän tekemät muutosehdotukset eivät ole ihan vaan huvikseen harmaita hiuksia aiheuttamaan keksittyjä avauksia, vaan monelta kannalta punnittuja ehdotuksia. Niillä halutaan tarttua järjestökentän ongelmiin. Yksi polttavimmista ongelmista on aktiivijäsenten määrän väheneminen, erityisesti nuorista ja naisista on pulaa.

 

Olethan Sinäkin paikallisyhdistyksesi kokouksessa pohtinut kuinka vaikeata on löytää mukaan uusia toimijoita, miehiä, mutta naisia erityisesti? Sama keskustelu on muuten käyty aika monessa muussakin yhdistyksessä. Valtakunnan tasolta katsottuna puhumme jo osallistumattomuuden ongelmasta.

 

Olethan Sinäkin huomannut, että monen suomalaisen mielikuva keskustalaisesta toimijasta on yli 50-vuotias mies?

 

Johonkin ne mielikuvatkin perustuvat. Koska verrattain harva suomalainen on tietoinen Keskustan puoluehallituksen miesvaltaisuudesta, voi mielikuva syntyä eduskuntaryhmästä jossa miehet ovat enemmistönä. Tiedämme myös sen, että kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten varapuheenjohtajat tai rivijäsenet ovat harvemmin esillä kuin puheenjohtajat. Ja puoluekokousedustajistakin suurin osa taitaa olla, hmm,  yli 50-vuotiaita miehiä.

 

Keskustan sääntöuudistuksessa esitetään ennakkoluulottomasti sukupuolikiintiöitä puolueen päätöksentekoelimiin, paikallistasolta valtakunnan tasolle. Ehdotukselle on totta vieköön syynsä.

 

Meille keskustalaisille on tärkeää, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus toteuttaa itseään omien kykyjensä mukaan. Kiintiökeskustelussa on tuotu erityisesti esille, kuinka tärkeää meistä jokaiselle tämän upean kansanliikkeen jäsenelle on, että pätevyys ratkaisee. Varsinkin näinä moderneina aikoina. Yleensä tämä puheenvuoro käytetään joko alueellisen tai järjestöllisen kiintiön mandaatilla. Siis pätevänä kiintiöhenkilönä?

 

Sääntöuudistuksen yhteydessä määritellään järjestöllinen tahtotila. Päätöksentekijöiden sukupuolella on merkitystä. Parasta meille keskustalaisille ja Keskustalle olisi, että molempien sukupuolten kokemukset olisivat esillä ja käytettävissä poliittisessa toiminnassa. Kun me keskustalaiset nyt kumminkin olemme eri-ikäisiä naisia ja miehiä. Väitämme, että ihan päteviäkin.

 

 

Anneli Jäätteenmäki

puheenjohtaja

 

Kristiina Ruuskanen

pääsihteeri

 

Suomen Keskustanaiset ry.